Partner login

Uusia taloja. Vanhoja tekniikoita.

Snickers Workwear - Suomi

Ruotsin Åressa talvet ovat pitkiä ja kylmiä. Åre Timmerhusin Isak Stälenhag ja kumppanit rakentavat taivasalla hirsitaloja ympäri vuoden. Oikea pukeutuminen on kynnyskysymys.

Halu työstää puuta innosti Isak Stålehagin ryhtymään kirvesmieheksi. Suuren tukholmalaisen rakennusyhtiön harjoittelijana hän kuitenkin huomasi, ettei hän rakennuspuuseppänä pääse tekemisiin juurikaan puun kanssa.

– Materiaaleina olivat pääasiassa betoni, teräs sekä laasti. Vain lattialistat ja ovenkarmit olivat puuta, Isak toteaa.

Åre Timmerhus

Talo, mikä on rakennettu kestämään vuosisatoja

Isak mietti vaihtoehtojaan ja halusi valita perinnekirvesmiehen polun. Suurikaupunki jäi taakse, ja Isak meni hirsitalojen rakennuskurssille. Oma yritys, Åre Timmerhus on vuodesta 2004 asti omistautunut perinteiselle kirvesmiehen ja puusepän työlle.

– Rakennamme ja remontoimme tekniikoilla, joita on käytetty Ruotsissa jo 1100-luvulla, ehkä aiemminkin, Isak kertoo.

– Monet remontointikohteistamme ovat 1700-luvulta, joskus jopa 1600-luvulta.

– On aivan sama minnepäin maailmaa menee, vanhojen rakennustekniikoiden hienous on siinä, että ne on hiottu pitkän ajan kuluessa sopimaan tietyn paikan ja ilmaston erityistarpeisiin.

Åre Timmerhus_Isak

rakennetaan uusia taloja vanhoilla tekniikoilla

Keskustellessamme Isak valmistautuu kolleegoineen pystyttämään uuden ison talon, minkä pinta-ala on 180 neliömetriä. Asiakas haluaa uuden talon olevan nimenomaan luonnonmukainen, kemikaaliton ja aidoista materiaaleista valmistettu.

– Rakennamme sadan vuoden takaiseen tyyliin. Kaikki seinät ovat hirttä, ja ulos tulee lautavuoraus. Erityskerros on vaahdotettua lasia, mikä on leca-harkolta näyttävää kierrätettyä lasia. Muut materiaalit ovat puu, kivi ja savi, Isak selittää.

Isak_Åre Timmerhus

ENSIN RAKENNETAAN, SITTEN PURETAAN

Hirsitalo pystytetään rakennuspaikalle kolmessa päivässä. Mitä edeltää kuitenkin pitkä valmisteluvaihe sisätiloissa. Huolellisesti valitut, hitaasti kasvanneet mäntyhirret sahataan tasaisiksi kahdelta sivulta. Jokainen hirsi tehdään sopivaksi tiettyyn paikkaan sekä numeroidaan huolellisesti. Talo rakennetaan hirsi kerrallaan suuressa ulkorakennuksessa.

Valmis talo puretaan, kuormataan osa kerrallaan lavalle ja kuljetetaan rakennuspaikalle.

– Kun seinät on pystytetty ja katto tehty, rakennus on periaatteessa valmis. Katon paino puristaa hirsiä toisiaan vasten ja tekee seinistä niin tiiviin ettei lisäeristystä oikeastaan tarvita.

"Ekologisesti viisas on myös taloudellisesti viisas."

EKOLOGISUUS ON VIISASTA

Hirsirakenteinen talo on vakaa ja ryhdikäs eikä painu tai kärsi routavaurioista yhtä paljon kuin moderneilla tekniikoilla rakennetut talot. Perinteisen hirsitalon rakennuskustannukset ovat hieman korkeammat, mutta rakennuksen elinajanodote on paljon pidempi.

– Uskomme, että tässä on järkeä. Talot eivät sisällä muovia, ne hengittävät ja pysyvät terveeenä. Mielestämme se mikä on ekologisesti viisasta on myös taloudelllisesti viisasta pitkällä aikavälillä, Isak toteaa.

Hirsitalot lyhyesti

Hirsitalo rakennetaan noin 20 cm paksuista hirrestä. Hirret asetellaan päällekkäin ja päistään lomittain nurkkasalvoksen avulla. Seinät tapitetaan vaarnoilla, jolloin ne pysyvät suorina eivätkä väänny.

Perinteinen savitiilikatto painaa riittävästi, joten hirret muodostavat tiiviin ja tuulenpitävän rakenteen. Ruotsissa hirsitalot ovat perinteisesti verhottu laudoilla sekä maalattu punaiseksi.

Hirsitalon rakentamisessa ei käytetä nauloja tai ruuveja. Tarvitaan vain kirves, saha ja taltta – tosin modernit sähkökäyttöiset työkalut säästävät aikaa. Leveä piilukirves on erityisen tärkeä työkalu hirsien salvosten työstämisessä ja muotoilemisessa.

Isak_Åre Timmerhus_1

HAASTAVAT OLOSUHTEET

Kun pakkasta voi olla yli 30 astetta, talojen pitää olla kunnolla rakennettuja, ja rakentajilla on oltava kunnon työvaatteet.

– Normaali talvisää on ihan ok. Sillon on mukavaa ja kuivaa, mutta kun pakkanen laskee alle 30 asteen, alkaa muodostua ongelmia. Kylmässä työkalujen teräs alkaa haurastua. Jos kirveellä iskee tällöin hirren kovaan oksakohtaan, terä saattaa murtua. Sorkkaraudat sekä kiintoavaimet voivat myös murtua, Isak kertoo.

" On niin kylmää että kirveetkin murtuvat."

KÄDET JA JALAT OVAT VAIKEA PITÄÄ LÄMPIMINÄ

Todella kylmällä säällä kädet ovat vaikea pitää lämpiminä. Hyvä idea on käyttää ohuita hansikkaita tavallisten työkäsineiden alla. Isakin mukaan hän pystyy tällöin tekemään töitä kymmenen astetta tavallista kylmemmällä säällä.

– Pärjääminen -30 asteessa vaatii rukkasia, ja ne ovat tosi kömpelöt. Samoin kostean hanskan riisuminen kylmässä on hankalaa. Isakilla on joka päivä mukana kolme tai neljä paria samanlaisia työkäsineitä, joten kuiva pari on aina valmiina.

– Sama pätee jalkoihin. Käytän ohuimpia villasukkia alimmaisena kerroksena ja näiden päällä paksuimpia sukkia, mitkä vaihdan aina tauolla. Turvajalkineiden teräsvahvike on ongelmallinen, koska se johtaa kylmää varpaisiin.

Isak ja Åre Timmerhus

Oikea pukeutuminen

Isak pysyy lämpimänä pukeutumalla kerroksittain.

– Alimmaisena käytän villakerrastoa. Pakkasellakin hikoilee paljon. Villa on siitä hyvä materiaali, että se johtaa kosteuden pois iholta ja lämmittää kosteanakin, Isak sanoo. Aluskerraston päällä Isak käyttää tavallisia työhousuja. Ylävartalon lämmikkeenä on villakerraston lisäksi lämmittävä välikerros. Joskus Isak lisää kuoritakin päälle vielä toppaliivin.

– Olen lämminverinen tyyppi. Vain sateella lisään kuorihousut työhousujen päälle. Kuoritakkia pidän mielelläni. On tärkeää, että kuoritakin alle mahtuu lämmittäviä kerroksia. Samoin korkea kaulus pitää olla suojaamassa kaulaa. Pidän aluskerraston paidasta, jossa on poolokaulus.

" Villa on kalliimpaa, mutta en käytä mitään muuta."

MIKÄÄN EI VOITA AITOA VILLAA

Vuosien saatossa Isak on oppinut, että villa on materiaalina aivan omaa luokkaansa. Se lämmittää, siirtää kosteutta ja pysyy raikkaana.

– Villa on kalliimpaa, mutta en suostu käyttämään mitään muuta. Villavaate pysyy raikkaana eikä ala haista, joten sitä ei tarvitse pestä niin usein, Isak tietää.

Åre Timmerhus

  • Nimi: Isak Ståelenhag
    Ikä: 38
    Asuu: Offerdal, Jämtland (Ruotsi)
    Ammatti: Åre Timmerhusin omistaja ja perustaja

  • Nimi: Olle Nyberg
    Ikä: 36
    Asuu: Valne, Jämtland (Ruotsi)
    Ammatti: hirsitalorakentaja

  • Nimi: Robert Lindberg
    Ikä: 51
    Asuu: Krokom, Jämtland (Ruotsi)
    Ammatti: hirsitalorakentaja

  • Nimi: Linus Persson
    Ikä: 27
    Asuu: Offerdal, Jämtland (Ruotsi)
    Ammatti: CEO ja hirsitalorakentaja

Koe enemmän

Syksy/ talvi 17

Syksy/ talvi 2017 lehtemme on nyt saatavilla! Mukana lehdessä mm. uusi, monipuolinen huomiovaatevalikoimamme. Lue lisää >

Lue lisää lehdestä >

Kysy meiltä